tiistai 5. elokuuta 2014

AUDI 2.3NG, KE3-jetronic, Diagnostiikka ja säätöarvot

Moottori on varustettu KE3-jetronic sähkömekaanisella ruiskulla sekä elektronisella, nakutuksen tunnistavalla sytytyksen ohjauksella.
Ennen mitään säätöjä pidettävä huoli ettei järjestelmässä taatusti ole alipainevuotoja eikä pakokaasuvuotoja ennen lambda-anturia. Sytytysosien oltava ehjiä.
Moottorilohko on alipaineistettu imusarjaan (huohotus) joten mahdollisia vuotokohtia on paljon, esim:
-Öljytikku sekä korkki
-huohotinletkut (lohkosta sekä kannesta lähtevät)
-suuttimien o-renkaat
-tyhjäkäyntisäätimen letkut
-määräjakajan ja kaasuläppäkotelon välinen haitariputki

Perus säädöt:


SYTYTYS

Sytytyksen perusennakko: 15ast. eykk
Tarkistus ja säätö:
1. Moottori normaalilämpöisenä joutokäynnille!
2. ICU (sytytysyksikkö) asetetaan diagnostiikkatilaan jolloin perusennakko voidaan tarkistaa ja säätää tarvittaessa.
   Joissakin malleissa tilaan päästään laittamalla sulake bensiinipumpun releen päällä olevaan liittimeen. Jos liitintä ei releestä löydy (rele sijaitsee sulakerasiassa), etsitään diagnostiikkapistoke joka ilmeisesti sijaitsee kuljettajan puolella kojetaulun alla. Kytke tähän hyppylanka kuvan osoittamalla tavalla (punainen). Huom! mottorin tulee olla siis käynnissä!







3. diagnostiikkatilan ollessa aktivoituneena, moottorin vikavalo palaa kojetaulussa. Mikäli autosta puuttuu kyseinen merkkivalo, voidaan kuvan mukaisesti kytkeä 12v merkkimappu diagnostiikkapistokkeeseen mikäli tarpeen (tällä lampulla voidaan lukea myös vikakoodit jos kojetaulusta vastaava puuttuu).

4. Tarkista sytytysennakko ajoituslampulla, kytkinkotelossa olevasta kuvanmukaisesta reiästä (merkit pitäisi näkyä vauhtipyörällä).


5. Tarvittaessa säädetään löysäämällä virranjakajan kiinnitysmutteri ja kääntämällä jakajaa. Vastapäivään kääntämällä ennakko kasvaa.

POLTTOAINEJÄRJESTELMÄ

Järjestelmän tärkeimpiä komponentteja ovat sähkötoiminen differentiaalipaineensäädin sekä määräjakajan potentiometri. Paineensäädin hienosäätää määräjakajan ala- ja yläkammioiden välistä paine-eroa ja vaikuttaa tätä kautta polttoaineseokseen. Mittaamalla paineensäätimelle menevä virta, voidaan seurata järjestelmän toimivuutta.  Tarkistetaan ensin että kaasuläpän asentokytkimet ovat ehjät ja toiminnassa. Mittari kytketään jomman kumman säätimelle menevän johtimen väliin (tähän kannattaa tehdä adapteri erillisistä liittimistä jos ei halua katkoa alkuperäisiä johtimia) ja asetetaan mA mittaukselle:
Kylmä moottori:
-Kytke sytytysvirta päälle.  Mittarin tulisi näyttää noin +100mA. Mikäli näyttää -100mA, kytke mittarin johtimet toisinpäin. 
-Käynnistä moottori, virran tulisi olla aluksi 20..40mA (mikäli kylmäkäyntirikastus/moottorin lämpöanturi toimii) ja laskea tästä vähitellen moottorin lämmetessä nollan tuntumaan kun moottori on saavuttanut normaalilämmön ja lambdaohjaus on aktivoitunut.
-Täyskaasurikastus: Virta nousee +7..9mA:iin
-Moottorijarrutus: -60mA (polttoaineen syöttö katkeaa).
ECU kykenee hienosäätämään seoksia lambda-ohjauksella +10mA..-10mA rajoissa joten oletuksena virta pitäisi saada mahdollisimman lähellä nollaa. Siten ECU:lla on riittävästi pelivaraa sekä rikastaa että laihentaa seosta tarvittaessa. 
-Tyhjäkäynnillä sekä n.2000rpm kierroksilla, virran tulisi alati heilua muutaman milliampeerin verran, optimi olisi noin +1.5mA...-1.5mA.  Virran heiluminen edestakaisin rajoissa tarkoittaa sitä että järjestelmä toimii, eli ECU alati hienosäätää seosta lambdasignaalin mukaisesti.  

Mikäli virta pysyy kokoajan vakiona esim 10mA vaikka moottori on varmasti normaalilämmössä, on syytä epäillä esim viallista lambdaa (ks. artikkelin lopussa lambdan diagnostiikka). Vioittunut lambda ei yleensä anna jännitettä ulos tai hyvin heikosti, ECU luulee täten moottorin käyvän laihalla ja puskee määräjakajan säätimelle täydet 10mA virran kompensoidakseen laihaa seosta. Saman oireen voi toki aiheuttaa myös vioittunut moottorin lämpötila-anturi jolloin ECU saa väärää tietoa moottorin lämpötilasta eikä lambdaohjaus aktivoidu.

Jos virta vaihtelee muutaman milliampeerin sisällä mutta ei ole lähelläkään nollaa, esim liikkuu välillä 4..6mA, on perusseokset laihalla. Mikäli lukema on negatiivinen, -5...-7mA, perusseos on liian rikkaalla. 
Tällöin täytyy säätää määräjakajan keskellä olevasta seosruuvista (CO) arvo kohdalleen eli siten että mittarin näyttämä keskiarvo pyörii nollan milliampeerin tuntumassa.
Huom! kierrä ruuvia vain n.1/4-1/8 kierrosta kerrallaan ja odota hetki että tyhjäkäynti ehtii tasoittua (kannattaa vaikka vähän tarjota kaasuakin tässä välissä mutta älä unohda avainta säätöreikään!).
Säätöruuvin kierto myötäpäivään rikastaa seosta ja vastapäivään menee laihemmalle.


-Bensiinipaineet - 
(katso kuvasta mittauspisteet).
Järjestelmäpaine: 6...6.5bar
Differentiaalipaine:  
   diff.p.säätimen liitin irroitettuna: 0.2-0.5bar pienempi kuin järjestelmäpaine.
   diff.p.säätimen liitin paikoillaan ja sytytysvirta päällä:  1.2-1.5bar pienempi kuin järjestelmäpaine.

Huom! bensiinipumpun oltava kokoajan päällä paineita mitattaessa. Eli hyppylanka bensiinipumpun releen kahteen leveimpään nastaan ja rele paikoilleen => bensiinipumppu käynnistyy.

Differentiaalipaineensäädin on tarpeen vaatiessa hienosäädettävissä: Säätimen takana on messinkinen suojaruuvi ja sen alla pieni 2mm kuusiokoloruuvi josta voi säädön suorittaa. Erittäin tarkka! Säädä vain 1/8 osa kierrosta kerrallaan. Myötäpäivään seos menee rikkaammalle (kammioiden paine-ero kasvaa) ja vastapäivään laihemmalle (paine-ero pienenee). 
Säätö vaikuttaa suoraan moottorin perusseoksiin lambda-ohjauksen ulkopuolella.  Säädön jälkeen tulee aina perusseokset nollata kohdalleen määräjakajan CO ruuvista siten että paineensäätimen virta asettuu lambda-ojauksessa normaaliin 0mA tuntumaan.



Määräjakajan potentiometri

Tämän osan säätö on erityisen kriittinen ja oltava kohdallan!
Vaikuttaa mm. tyhjäkäyntinopeuteen jne.
Perussäätö:
Moottori normaalilämpöön, mittaa jännite potentiometrin keskimmäisen nastan ja maan (rungon) väliltä. Oltava noin 0.6-0.7V kierrosluvun ollessa n.850rpm.
Tarvittaessa säädetään löysäämällä 4 torx-ruuvia (ruuvit piilossa kahden pienen muovikannen alla) ja kääntämällä mokkulaa jompaan kumpaan suuntaan siten että saavutetaan nuo mainitut lukemat.
Jännite saattaa muuttua ruuvien kiristämisen jälkeen joten kannattaa tarkistaa lopuksi vielä.



Kaasuläpän perusasetus
Kaasuläppäkotelon oltava puhdas! Sisälle kertyy ajastaan kaikenlaista karstaa ja möhnää, estäen mahdollisesti läppien sulkeutumisen.
Säätöruuvin (ympyröity punaisella) tulee juuri ja juuri koskettaa kaasuvivustossa olevaa liikkuvaa vastinkappaletta. On myös syytä varmistaa että kaasuläpän tyhjäkäyntikytkin toimii, kytkimestä kuuluu pieni naksahdus juuri kun kaasuläppä menee kiinni/avautuu.
Kytkimen toiminta kannttaa toki varmistaa myös yleismittarilla, moottorin takaosassa on liitin johon molempien kaasuläppäkytkimien johtimet tulee. Liitin irti ja mittaamaan ja sama homma täyskaasukytkimelle (vihreällä ympyröity). Tämän tulisi aktivoitua n.80% kaasulla. Kytkimen liuskaa varovasti taivuttamalla voi säätää täyskaasurikastuksen ktivoitumaan aiemmin tai myöhemmin.

Lambda-anturi
Tarkista toimivuus mittaamalla anturin jännite maata vasten liittimestä joka sijaitsee moottorin oikealla puolella, edestä katsottuna. Normaalilämpöisellä moottorilla lambdaohjauksen ollessa ehjä ja toiminnassa, jännite muuttuu alati n.0.1-0.7V alueella n.sekunnin välein. 
Toimivuuden voi todeta myös mittaamalla anturin jännite liitin irroitettuna ja aiheuttamalla keinotekoisesti laiha tai rikas seos. Irroittamalla moottorin lämpötila-anturin pistoke seokset menee rikkaalle. Alipainevuodon aiheuttamalla seokset saa laihalle. Tämä pitäisi näkyä lambdan jännittessä heti (0.1V=laihalla, 0.7V=rikkaalla).

Nakutustunnistin
-Kiristysmomentti 20Nm (kannattaa toisinaan tarkistaa löysäämällä ja kiristämällä uudelleen 20Nm:iin).
-Ei saa olla oikosulkua eikä mitattavissa olevaa resistanssia minkään kolmen johtimen välillä (voi mitata yleismittarilla liittimen irroittamalla).

Tyhjäkäynnin säätömoottori
Tarkista että sisällä oleva luisti liikkuu vapaasti ja takkuilematta. Lepoasennossa tulisi sivulle lähteävstä putkesta katsottuna luistissa näkyä pieni n.1-2mm rako.

Määräjakajan lautanen
Lautasen tulee liikkua täysin vapaasti takertelematta. Keskitä tarvittaessa löysäämällä keskellä oleva pultti. Jos järjestelmässä on bensapainetta, tuntuu lautasen liikkeessä pieni vastus kun sitä nostaa ylös (starttaa autoa sen verran että järjestelmään tulee paine testiä varten).
Lautasen lepoasennon ja "vastuksen" alkamisen välillä tulee olla pieni välys, 1-3mm riippuen lautasen lepotilan asennosta. Lepotilassa lautasen tulee olla n.2-3mm kartion ohuimman kohdan alapuolella kuvan osoittamalla tavalla. Lepotilan oikean kohdan voi säätää taivuttamalla lautasen alla olevaa metalliliuskaa tai siellä olevasta säätöruuvista.

Moottorin lämpötila-anturi

Kuumalla koneella resistanssi n.500ohm molemmista nastoista maata vasten mitattuna.
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti